The European Beer Consumers Union (EBCU) on eurooppalaisten oluen kuluttajajärjestöjen yhteistyöelin. Sen jäseninä on kansallisia yhdistyksiä: esimerkiksi suomalainen olutkuluttajien yhdistysten kattojärjestö Olutliitto, brittiläinen “yhden asian liike” CAMRA ja iso harrastajayhdistys Tanskan Danske Ølentusiaster. Luonteensa vuoksi EBCU:n tärkein tehtävä lienee antaa erilaisia julkilausumia paremman olutkulttuurin puolesta ja kannattaa erityisesti paikallisten olutkulttuurien säilymistä. EBCU on myös “sertifioinut” kaksi olutkilpailua: amerikkalaisen World Beer Cupin ja saksalaisen European Beer Starin.
Nyt EBCU on päättänyt antaa lausuman aiheesta “Beer on the internet” (http://www.ebcu.org/Beerratingwebsites.pdf). Olutjärjestömaailma tunnetaan varsin konservatiivisena, mutta myös luonnollisesti EBCU on havahtunut, että olutharrastus on räjähdysmäisesti levinnyt internetin avustuksella. Internet – webbisaitit, sosiaalinen media, blogit ovat itse asiassa luoneet aivan uuden olutkulttuurin, jossa auktoriteettilähtöisestä valistamisesta on siirrytty kuluttajaperustaiseen yhteisölliseen vaikuttamiseen. Tämän trendin suosituimmat internetsivustot ovat amerikkalaiset olutarviointisivustot Ratebeer.com ja Beeradvocate.com. Suomessa Olutopas.info lienee tärkein ja ainoita pelkästään olueen keskittyviä www-sivustoja, jolla on merkittäviä kävijämääriä. Sivustot ovat selvästi jättäneet jälkensä olutmaailmaan: ilman niitä tuskinpa sellaiset panimot kuin Mikkeller, Nogne O tai De Molen olisivat nykyisenlaisia kansainvälisiä toimijoita.
EBCU antaa krediittiä olutaiheisille kuluttajasaiteille: ne toimivat hyvinä tietolähteinä aloitteleville harrastajille, jokainen voi antaa mielipiteensä oluesta ja vaikka mielipiteet vaihtelevat, ne antavat karkean käsityksen mitä odottaa. Lisäksi EBCU:n kanta on, että mitä enemmän oluella on arvioita, sen luotettavamman kuvan arvio antaa.
Mutta “kaikki joka kiiltää ei ole kultaa” kertoo EBCU Shakespearea siteeraten ja vyöryttää esiin suuren joukon seikkoja, joiden vuoksi järjestön mielestä saittien arvioihin pitää suhtautua varauksella. Isoimpana tekijänä on, että oluita ei arvioida täyssokkona, jolloin ulkoiset seikat pääsevät vaikuttamaan arvioon. Totta, etukäteisvaikutelmilla on suuri merkitys vaikkei vaikutus olisi edes tietoista. EBCU:n mielestä arvioijat ovat voineet arvioida eri oluita: reseptit vaihtelevat, toisinaan olut tarjoillaan kegistä, toisinaan pullosta, oluita on säilytetty eri aikoja, tarjoilulinjat saattavat olla likaisia jne. Kaikki ovat totta. Mutta! Pääosin mikään näistä ei ole kuluttajasta riippuvaisia seikkoja! Samat asiat vaikuttavat jopa olutkilpailuissa, joissa “koulutetut oluttuomarit” arvioivat sokkona oluita. Tarjoiluolosuhteet vaihtelevat, kilpailussa tarjoiltava olut voi olla erilaista kuin tavallisesti markkinoilla oleva erä jne. Oudoimpina merkintöinä (jotka kuulostavat yksittäisen kirjoittajan mielipiteiltä) ovat maininnat siitä, että real ale -tyylinen olut on tarjoiltu hiilihapollisena ja päinvastoin (kuulostaa kaukaa haetulta) sekä se, että humalasadon vuosivaihtelu vaikuttaa vuosittain oluen makuun (uskoisin, että paljon enemmän vaikuttaa humalan säilytysolosuhteet ja ikä panimolla).
EBCU tekee myös eräitä yleistyksiä: reittaussaiteilla käyttäjät kilpailevat siitä, että kuka saa käsiinsä harvinaisimman ja ekstriimimmän oluen. Nämä oluet tulevat melko varmasti saamaan hyvät arviot. Eli ovatko näiden arvioitsijat siis epäluotettavia ja ovatko tällaiset oluet sitten useimmin keskinkertaisia kuin hyviä? EBCU on havainnut myös, että hyvät sessio-oluet (“täydellisesti pannut ja täydellisen makuiset sessio-oluet”) eivät useinkaan ole kovin korkealla saittien listauksissa. Tämähän on totta, mutta se johtuu siitä, että oluita ei reitata tyylipuhtauden tai käyttötarkoituksen perusteella. Sen sijaan kaikilla tietämilläni sivustoilla voidaan etsiä vaikkapa parasta saksalaistyylistä pilsneriä tai brittibitteriä. Voisko kuitenkin olla myös niin, että nykykuluttaja arvostaa “kaikkein parhaista oluista” puhuttaessa kuitenkin vahvoja hyvin tehtyjä belgejä tai ainutkertaisia makunautintoja antavia amerikkalaisia imperial stouteja? Se ei vähennä jokapäiväisen lipitysoluen kuten vaikkapa Pilsner Urquellin arvoa (suodattamaton Urquell on Ratebeerin mielestä maailman paras böömiläistyylinen pilsneri). Tämäkin “ongelma” on kuitenkin täysin tiedostettu ja kaikki tuntemani sivustot kehittävät koko ajan tapoja, joilla saadaan kaikenlaisia oluita esiin (esimerkiksi Olutoppaan kuukauden olut).
Lopuksi EBCU:n mielestä saittien olut- ja pubiarviot ovat helposti manipuloitavissa, koska joillakin oluilla on vain kymmeniä reittauksia. Tässä kohtaa järjestö ei huomioi, että suurimpien saittien pistelaskukaavoissa on huomioitu arvioiden määrä. Samoin useimmilla sivustoilla ylläpito tekee paljon töitä arvioiden luotettavuuden säilyttämiseksi. Omasta kokemuksestani sanoisin, että ongelmaa ei ole oluiden puolella olemassa yksittäisiä merkityksettömiä yrityksiä lukuunottamatta, sen sijaan pubipuolella joku aina koettaa onneaan. Tällaiset poistuvat yleensä suhteellisen nopeasti sivustoilta.
Kaiken tämän jälkeen EBCU toteaa “surullisena”, että nämä seikat tekevät oluiden arviointisateista “(osittain) puutteellisia”. Tämän vuoksi EBCU suhtautuu epäilevästi tällaisiin sivustoihin eikä anna kannatustaan millekään niistä (jotta asia ei häviäisi käännöksessä “Therefore EBCU will remain cautious about these websites and their ratings and will not be endorsing any of them.”). Eli EBCU:n mielestä sivustoilla on omat hyvät puolensa, mutta niin paljon huonoa, että virallisesti EBCU ei voi niille mitään meriittiä antaa? Lausuma jättää myös huomioimatta, että arvioiden lisäksi myös olutmaailman vilkkainta keskustelua käydään näiden sivustojen keskustelupalstoilla. Esimerkiksi Olutoppaan foorumilla suomalainen olutaiheinen uutisinformaatio on ajankohtaista ja määrällisesti runsasta.
Kannattaisikohan EBCU:n tulla ulos kabineteista katsomaan miten olutta nykyään harrastetaan? Nykyisin oluita arvioidaan ja juodaan yhteisöllisesti. Ja yhteisö on koko maa, koko maailma, ei enää (vain) se oma lämmin kulmapubi. Tämän kehityksen eräinä suosituimmista ilmentymistä ovat olutreittaussivustot. Vaikka olosuhteet vaihtelevat, ei se tee arvioista tai varsinkaan sivustoista epäluotettavia. Vaikka mukana on tullut omia lieveilmiöitään, internetin olutsivustot ovat vieneet olutkulttuuria (myös paikallista sellaista!) enemmän eteenpäin kuin mikään sitten Michael Jacksonin. Aliarvostavien virallisten lausuntojen sijaan EBCU:n kannattaisi ilman muuta aloittaa yhteistyö suosituimpien sivustojen kanssa ja ottaa ne omaan agendaansa mukaan. Mikä olisikaan tehokkain tapa saada oma äänensä kuuluviin (onhan EBCU kuulemma “oluenkuluttajien ääni Euroopassa”) ja tapa päästä vaikuttamaan EBCU:n listaamiin epäkohtiin! Vai onko kyseessä vain herrakerho täynnä “periaatteen miehiä”?
Viimeiseksi varsinaiseksi kappaleeksi pitää kirjoittaa disclaimer. Yllä oleva kirjoitus koskee EBCU-nimistä organisaatiota. Suomea siinä edustaa Olutliitto. Olutliitto on suomalainen kattojärjestö, jossa kirjoittajan mielestä on ihan selväpäisiä kavereita johdossa. Väittäisinpä, että Olutliitto ei pidä Olutopas.infoa “epäilyttävänä sivustona, jota ei voi kannattaa”. Varsinkin kun Olutliiton kotisivujen etusivulta on suora linkki Olutoppaalle …
Kirjoittaja on Ratebeer.comin suomalainen ylläpitäjä ja Olutopas.infon Vuoden foorumisti 2008 ja 2011.