Rekolan uutuuksia testipenkissä


Rekola lähestyi äskettäin muutamia olutblogisteja tuotelähetyksellä. Myös Humalablogi sai panimolta kolmen oluen setin maisteltavaksi.

Rekolan Panimo, joka nimestään huolimatta ei sijaitse Rekolassa vaan Fiskarsin ruukin alueella Raaseporissa, perustettiin vuonna 2012 eli uusimman pienpanimobuumin kärkijoukossa. Panimon alkuvaiheesta on Kalja-Jaska kertonut blogissaan. Rekolan imago on sympaattinen, käsityöläismäinen ja maanläheinen jo sijaintinsakin vuoksi. Eikä sitä kuvaa ainakaan heikennä pääjehu Jari ”Malty-Jari” Leinosen leppoisa olemus. Eli panimo, jonka oluista kovin mielellään pitäisi. Humalablogisti on kuitenkin olutnirso, joka ei kovin usein osta Rekolan tuotteita, koska ne ovat useinmiten turhankin varovaisia tai jopa tylsiä. Poikkeuksiakin on matkan varrelle toki sattunut, mieleen ovat jääneet muun muassa Hiiden kanssa tehty ensimmäinen yhteistyöolut, tyrnillä maustettu belgi-IPA Kaksi kotia ja katajalla maustettu ruisolut Katajan Kuiske. Katsotaan siis miten Rekola on nyt onnistunut:

Rekolan Juhla Pils

Juhla Pils on tsekkityylinen, ts. oluesta löytyy tyylille tyypillistä voimaisuutta. Parin vuoden aikana oluesta tehtiin useita koe-eriä ja viimein löydettiin sopiva hiiva+resepti-kombinaatio, jolla tuo diasetyyli saatiin aikaan. Pilssiä on tällä hetkellä saatavana hanatavarana hyvin varusteilluissa baareissa ja ravintoloissa.

Saatekirje kertoo tästä Suomi 100-vuotta juhlaoluesta näin. Blogistilla on käsissään siis etiketitön oletettavasti käsipullote. Heti voi todeta, että luvattua diasetyyliä en oluesta juurikaan löydä. Muuten tsekkityylinen vaalea pils kyllä, melko viljainen, makeahkon maltainen, jossa ruohoista ja yrttistä humalointia. Arde kuvaili olutta Hellesiksi enkä vastaan sitäkään laita, jonkinlaisessa Hellesin ja Světlýn välimaastossa liikutaan. Alkoholia on maltilliset 4,5 %, ehkä muutama napsu ylöspäin ei olisi pahaksi. Jos ravintolahanassa tulee vastaan niin pystyy irvistelemättä juomaan yhden ison janoonsa.

Rekolan Kaffe Stout

Rekolan Kaffe Stout on Alkon alkuvuoden pienpanimokattauksen uutuuksia. Mustahko olut tuoksuu paahteiselta, kylmältä kahvilta ja antaa aavistuksen siinä käytetystä laktoosista. Maussa on myös lakritsia ja hiukan vaniljamaisuutta. Kovin makea tämä on ja sellainen kunnon paahde tai humalapuraisu jää puuttumaan. Mikäli kevyt ja laktoosinmakea uppoaa niin kannattaa kokeilla.

Rekolan Talven Tähti (4.3 %)

Talven Tähti on tuttu jo parin vuoden takaa. Nyt panimo on hiukan tuunannut reseptiä, mutta kaneli, tähtianis, kardemumma ja neilikka ovat edelleen mukana. En ole joulumausteoluiden suuri ystävä eikä tämäkään tee poikkeusta. Varsin kevyessä rungossa mausteet hallitsevat. Parin vuoden takaisiin muistiinpanoihin verrattuna tämä vaikuttaa kuivemmalta ja kirpeämältä. Olisiko jopa pientä happamuutta?

Mistä tämä yhtäkkinen pöhinä?

Pienpanimoita siellä, pienpanimoita täällä. Aivan yhtäkkiä ja yllättäen suomalaisessa pienpanimokentässä pöhisee. Koko alkuvuoden on sieltä täältä kantautunut viestejä uusista pienpanimoista. Tämän alkuvuoden kaltaista liikehdintää ei ole Suomessa nähty sitten 1990-luvun.

Nytkin oli pitkään hiljaista. Alexin Panimo aloitti Lahdessa syksyllä, mutta muuten ei viimeisien vuosien aikana ole kovin montaa uutta panimoa Suomeen perustettu. Mutta tänä vuonna perustetaan. Ensimmäisenä ehti tamperelainen “panimoravintola” 101 Beers. Käsityöläispanimo 101:n oluet pannaan Eurassa ilmeisesti toistaiseksi Lapin Voiman lisenssillä Vainio-Ketolan panimon reilun 300 litran vehkeillä. Ravintolassa Tampereella on tarjolla muutamaa omaa olutta, joista osa tarjoillaan real alena. Kirjoitan lisää tästä panimosta, kunhan olen päässyt maistamaan heiltä useamman kuin kaksi olutta.

Rekolan Panimo, jonka juuret ovat Vantaalla, mutta panimo Myrskylässä, on aloittamassa tuotantonsa ensi kesän aikana. Tästä on tulossa peluri pienpanimoiden keskiraskaaseen sarjaan ja tuloksia odotellaan mielenkiinnolla. Pointsit heille avoimuudesta: hienoa blogia kirjoittavat kun hommiltaan ehtivät.

Pälkäneen “ikuisuusprojekti” Olutverstaskin kuulemma näkee päivänvalon tänä kesänä – vihdoin ja viimein. Tämän panimon primus motorhan on moninkertainen kotioluen Suomen mestari ja aikoinaan Stadin Panimolla keitellyt Timo Jukka. Omistajaportaassa on useita olutpiireistä tuttuja hahmoja. Olutverstas tullee markkinakentässä asettumaan samoille lokeroille kuin Rekolan Panimo tai esimerkiksi Malmgård.

Näiden lisäksi Poriin on perustettu Ruosniemen Panimo, jolla tiettävästi on jo valmistusluvat sekä laitteisto kunnossa. Oluiden saatavuudesta tällä hetkellä minulla ei ole tarkempaa tietoa vaikka oman paikkakunnan panimo onkin.

Näiden ohella huhuja kuuluu kolmesta, neljästä ehkä jopa viidesta muusta uudesta pienpanimosta. Muutama olemassa oleva on laajentamassa. Eli kaikenlaisia mielenkiintoisia uutisia on odotettavissa suomalaisessa olutkentässä kevään ja kesän aikana. Hyvää pöhinää!

Suosituimmat hakutermit: