Kokemuksia Alkon verkkokaupasta

Alko verkkokauppa kuvakaappaus

Marraskuussa se sitten tapahtui! Alko avasi pitkään kohutun oman verkkokauppansa. “Ihan täysverinen” verkkokauppa ei kuitenkaan ole vaan tilatut oluet menevät noudettaviksi tilauksessa valittuun Alkoon eivätkä tupsahda kotiovelle asti. Etuna kuluttajille eri puolella Suomea on kuitenkin se, että Alkon koko valikoima on nyt näpeissä saatavilla omaan lähipitkäripaiseen.

Alko avasi verkkokauppansa hiukan salaa ja yllättäen ilman suurempia ilotulituksia marraskuun loppupuolella. Yhtäkkiä sivut olivat vaan muuttuneet verkkokaupan sisältäviksi ja designiltaan hiukan erilaisiksi. Rekisteröityminen Alkon uusille sivuille vaatii ensin tunnistautumisen pankkitunnuksilla. Sen jälkeen myöhemmin kauppaan pystyy kirjautumaan sähköpostiosoitteella ja salasanalla. Näppäränä poikana tein ensimmäisen tilauksen heti kun verkkokauppa aukesi: 11 pullon erä maksettiin verkkopankissa saman tein ja tilausvahvistus ilmoitti: “Nouto myymälästä (toimitus yli 4 arkipäivää)”. Oli kerrankin helppo naputella ostoskoriin ne uutuus- ja kausioluet, joita ei muuten lähialkon saatavuusvalikoimassa näkynyt. Muistan kyllä, että tilausvaiheessa jotain tuotetta ei luvattu toimittaa heti …

Aikaa kului ja aloin tarkemmin katsomaan mikä mättää omassa tilauksessani. Huomasin, että syypää täytyy olla Humaloven Winter Moo, jota sillä hetkellä Alko lupasi verkkokauppaansa 11.12.2016. Kyseistä tuotetta olisi kyllä ollut toisella puolella kaupunkia olevissa Alkoissa, mutta ei tässä kävelymatkan päässä olevassa. Itse asiassa Alkon saldojen tarkastelu osoitti, että olutta oli satoja pulloja eri Alkojen hyllyillä ympäri maata, mutta keskusvarastolla sitä ei ollut. Selvisi, että verkkokaupan saatavuus ja myymäläsaatavuus ovat kaksi eri asiaa. Vanha kunnon myymäläsiirto ei enää päde uudessa verkkokaupassa. No, päätin odottaa 11.12.2016, koska silloinhan Winter Moota taas tulisi. Selvisi nimittäin, että tilauksesta yksittäistä pulloa ei voi peruuttaa vaan peruuttaa pitää koko tilaus ja sitten odotella rahojen palautumista tilille.

Sillä välin 5.12. sain vihiä IRC-kaveriltani varhain aamulla, että Viskin Ystävien Seuran ja SMWS:n erikoispullote Highland Parkin 13-vuotiaasta single caskista oli ilmestynyt verkkokauppaan. Tilasin yhden pullon edulliseen 99 euron hintaan aamulla kello 7:49. Hyvä oli, että tein sen heti aamulla ennen töihin lähtöä, sillä yhdeksään mennessä koko erä oli myyty. Alkon verkkokaupan erikoisominaisuuksiin ei kuulunut varastosaldon seuraaminen, sillä HP:itä tilattiin satoja pulloja yli varastosaldon! Ilman jääneille on sittemmin tupsahdellut korvauksena lahjakortteja. Olisi siis kannattanut tilata toisen kerran myöhemmin samana aamuna niin olisi saanut seuraavasta tilauksesta 20 euron alennuksen …

11.12. oli ja meni. Winter Moon kohdalle ilmestyi, että se on tilattavissa 25.12.2016. Mitä ihmettä! No siinä välissä ehti HP-pullo tulla paikalliseen, joten pääsin kuitenkin testaamaan noutoprosessia. Homma menee käytännössä seuraavasti: kun tuote saapuu omaan Alkoosi siitä tulee sinulle kännykkään tekstiviesti. Alkoihin on ilmestynyt erillinen noutotiski tilatuille tuotteille. Mene tiskille mukanasi tilausvahvistussähköposti, jossa on mainittuna tilauksen numero sekä henkkarit. Alkon myyjä näpyttelee kännykän appiin tilausnumerosi, jonka jälkeen saat tuotteen. Kuulemma samaan appiin kirjataan saapuvat tuotteet ja tekstiviesti lähtee silloin automaattisesti tilaajalle. Paitsi, että on myös tapauksia joissa tekstiviestiä ei ole saapunut vaikka tuote onkin omaan Alkoon tupsahtanut. No, joka tapauksessa olin nyt onnellinen Highland Park -pullon omistaja. Oluet odottivat edelleen tuloaan.

Alko verkkokauppa Highland Pak

Mutta oluttilaus alkoi täyttää kuukauden niin päätin tiedustella tilannetta asiakaspalvelusta sähköpostitse. Sieltä hiukan yllättäenkin Juuso vastasi saman päivän aikana ystävällisellä meilillä:

kiitos viestistäsi. Tilauksessasi on ollut tuotteita joiden kohdalla on ollut käsitykseni mukaan ongelmia tuottajan puolella ja osa on hypännyt rajoitukselle tilaamisen jälkeen eikä niitä ole varastolle saatu, eikä tilausta siksi ole voitu toimittaa. Pahoitteluni että tässä on ollut suurta viivästystä. Selvitin asiaa ja tilauksesi on eilen lähtenyt matkaan ja saapunee tänään tai viimeistään huomenna!

Eli Winter Moota olikin saatu laatikkoon vaikka sitä ei ollutkaan saatavilla verkkokaupasta! Tarkistin myös Winter Moon tilanteen ja nyt verkkokaupassa luki sen olevan saatavilla 1.1.2017 … Lopulta kaikki oli hyvin ja sain haettua olueni paikallisesta Alkosta yhden kuukauden ja yhden arkipäivän päästä tilauksen maksamisesta. Prosessi sujui samalla tavalla kuin HP-pullonkin kanssa (no henkkareita ei tarvittu kun Alkon tyttö muisti minut). Nyt tuotteet olivat vaan isommassa laatikossa. Oli oikein hilpeää kantaa kilisevää laatikkoa halki täynnä olevan Sokos-tavaratalon. Jaa että miksi kilinää? No koska Alkon pakkausmenetelmä on varsin “ilmava”. Laatikko ei nimittäin sisällä mitään pehmusteita. Oluiden päällä oli kuudelle pullolle tarkoitettu “reikäpahvi” ja tollo paperia. Onneksi mitään ei ollut rikki ja se Winter Mookin löytyi laatikosta!

Alko verkkokauppa 1

Alko verkkokauppa 2

Alko verkkokauppa 3

Alkon verkkokaupan suurimpia ongelmia tuntuu olevan keskusvaraston saldot. Kuten edelläkin totesin, myymälöiden hyllyt voivat notkua jonkun tietyn merkin tavaraa, mutta verkkokaupasta sitä et saa tilattua. “Ei varastossa” olevien tuotteiden saatavuuspäivät tuntuvat tupsahtavan verkkokauppaan jonkinlaisella Stetson-Harrison-menetelmällä. Koska tuotteet maksetaan heti tilatessa, tämä tarkoittaa myös, että rahat on sidottuna kunnes tilaus joko tulee tai peruutetaan. Nyt seuraakin protip: tilaa Alkon verkkokaupasta oluesi pullo kerrallaan – tilaa yksi pullo, maksa, tilaa toinen pullo, maksa jne. Näin varmistat sen, että jos jollakin tuotteella on saatavuusongelmia, se ei jumita muita tuotteita. Erillistä tilausmaksua ei ole! Hauskaa verkko-ostamista!

Humalablogisti Kippis-ohjelmassa

Radio Helsinki Kippis
Radio Helsingissä Kippis-olutohjelmaa vetävä Anikó Leh­ti­nen pyysi jokin aika sitten minua mukaan Helatorstain ohjelmaan puhumaan oluiden arvioimisesta, ja arvioimisesta erityisesti nettiin. Vanhana Radio Helsinki -fanina ja itsekin radio-ohjelmia menneisyydessä tehneenä otin kutsun mieluusti vastaan. Kippis-ohjelmassa Anikon parina on “DJ Fatty” eli Ik­ke Ikä­läi­nen. Ikellä on vahvaa ravintolataustaa, hän on toiminut muun muassa aikoinaan Black Doorin ravintolapäällikkönä. Anikohan tunnetaan Sinebrychoffin olutasiantuntijana ja olutkirjailijana, ravintolataustaa löytyy Anikoltakin.

Helatorstai oli varmasti kevään siihen mennessä lämpimin päivä. Helsingissäkin terassit aivan täynnä. Radio Helsingissä oli päättymässä Päiväkämmit-ohjelma, jota juonsivat Renaz Ebrahimi ja Edu Kehäkettunen. “Opponenttina” minulla oli ohjelmassa oululainen Juha Karppinen Pint please! -mobiilisovellusta julkaisevasta yrityksestä. Juha kertoi ohjelmassa Pint pleasesta ja minä reittausharrastuksestani ja Ratebeer.comista. Ohjelma-aika eli tunti sujahti nopeasti kolmen oluen, grilliribsien ja muutaman biisin parissa.

Ohjelman ennakkomainos on tässä:
https://www.radiohelsinki.fi/artikkeli/11469/?Kippis!-ohjelmassa+pistet%C3%A4%C3%A4n+oluet+paremmuusj%C3%A4rjestykseen
Listauksesta poiketen ohjelmassa maisteltiin Stadin American Red Alea eikä Lervigin olutta.

Ohjelman voi kuunnella podcastina täältä:
https://www.radiohelsinki.fi/podcast/36321/?Kippis!-ohjelmassa+arvioitiin+oluita+netiss%C3%A4+ja+somessa

Tehtaan varjossa – Helsinki Beer Festival 2016

Nyt kun tämän vuoden HBF:stä on jo vierähtänyt hetki ja innokkaimmat blogistit ovat omat tuotoksensa nettiin saaneet niin on aika todeta: “olinhan siellä minäkin”. Helsingin Kaapelitehtaan vuoden 2016 tapahtuma oli 18. järjestetty Helsinki Beer Festival. Itselleni nämä karkelot taisivat olla kahdennettoista, ensimmäinen kerta oli aikana ennen “vakavamielisen olutharrastuksen” alkua. Festivaalien vuoden teema oli “Reinheitsgebot 500 vuotta”. Huomioiden festarien pääjärjestäjän Saksa-preferenssi ja tasavuosiluku oli teema liian herkullinen ohitettavaksi vaikka Reinheitsgebot-oluet ovat kaikkea muuta kuin trendikkäitä juuri tässä ja nyt. Mielenkiintoista olisi ollut laajentaa Saksa-tarjontaa uuden aallon saksalaispanimoihin, joka olisi kertonut siitä, että kehitys kehittyy myös Saksassa.

Olutsaarnamies Greg Koch, Stone Brewing

Olutsaarnamies Greg Koch, Stone Brewing

HBF:ssä oli tänä vuonna ehkä laajin uutuusoluiden kattaus ikinä. Humalablogistillekin pelkästään uusia suomalaisoluita oli kuutisenkymmentä. HBF oli räväyttänyt Saksa-osaston lisäksi laajan Tšekki-kattauksen, belgejä ja perinteisiä real aleja. Valitettavasti pullo kerrallaan myydyt tuotteet sopivat aika huonosti tällaiseen maistelutapahtumaan, onneksi oli kavereita, joiden kanssa päästiin jakamaan tarjonnan muutama mielenkiintoisempi pullo. Muuten itse yritin keskittyä erityisesti suomalaisiin ja virolaisiin uutuuksiin. CBC:t, TCBW:t ja muita vastaavia tapahtumia kierrettyäni olen sitä mieltä, että HBF:lläkin olisi aika siirtyä puolen litran tuopeista johonkin näppärämpään astaloon. Tapahtumassa jossa on satoja uutuusoluita ei varmaankaan ole perusajatuksena kiskoa paria “isoa stobea” ja lähteä kotiin? Esimerkiksi 0,4 litran tulppaanilasi, jossa 0,1 litran maisteluviiva olisi ideaali. Nyt pienin hanaoluiden annoskoko oli 0,2 litraa.

Ruokapuolessa alkaa näkyä selvästi hidasta positiivista kehitystä (vaikken itse festareilla tällä kertaa syönytkään). Oli BBQburgeria, varrassikaa ja ostereita tuttujen bratwurstien ohella. Aina parjattu musiikki oli nyt sivuosassa paitsi silloin kun halliin pärähti soimaan One Pint Pubin oktoberfest-CD vuodelta 2004. Nyt ei enää ollut edes varsinaista lavaa. Alueen etuosassa taisi olla tapahtuman tastingit, joita veti Heikki Kähkönen.

HBF:llä on perinteisesti aina joku ulkomaanvieras. Hyvin perinteisesti myös tänäkään vuonna festariosallistujat eivät välttämättä nähneet vilaustakaan vieraasta. Stonen panimon CEO Greg Koch kävi pitämässä olutsaarnansa perjantai-iltapäivän ammattilaistunneilla, josta poistui Kitty’siin Stonen tap takeover -tapahtumaan. Stone oli festareilla hyvin edustettuna Diamondin raanoissa. Koch on ollut nyt Euroopassa usein nähty vieras, koska Stonen uusi Berliinin panimo on aloittanut tuotantonsa. Eurooppalaiset saavat nyt Stonen klassikoita tuoreeltaan kun merimatka Atlantin yli jää pois.

Olutbloggaajat miittasivat HBF-viikonloppuna parikin kertaa. Kaapelitehtaalla meillä oli Cyde Hyttisen järkkäämä miitti, jossa ohjelmassa oli lähinnä “kolleegoihin” tutustumista. Toinen tapaaminen oli lauantaiaamulla ennen festareita Bruuverissa Ilkka Sysilän kutsumana. Tästä kannattaa lukaista Keikyblogin hyvä raportti. Festareilla julkaistiin myös Mika “Maltainen” Laitisen ja Maria Markuksen uusi olutkirja. Minulla on tuo kirja ja aion siitä kirjoitella jotain kunhan saan ensin kirjan luettua läpi.

Ihanat Brewcatsit (aka Tytötkin panee) markkinoivat koko viikonlopun Tiki Lageriaan.

Ihanat Brewcatsit (aka Tytötkin panee) markkinoivat koko viikonlopun Tiki Lageriaan.

Eri sarjojen palkitut oluet löytyvät tältä listalta. Hämmennystä aiheuttivat ainakin Saimaan panimon Brewer’s Special -brändin alla myydyt oluet, joista osa oli tehty Bruuverilla, jossa ne ovat olleet myynnissä toisella nimellä. Blogisti “Johnny Rion” Kaiku APA taasen voitti sarjansa, mutta itse tuotetta ei Suomenlinnan tiskiltä löytynyt. Festareilla voisi kilpailla pelkästään suomalaiset oluet tai ainakin ulkomaiset voisi erottaa omaan sarjaansa.

No mitkäs minulle sitten maistuivat festarilla? Tässä muutama poiminta parhaista, minulle uusista tuttavuuksissa:
5. Suomenlinnan Zander Stout – Suomenlinnan tuotteet eivät ole aina vakuuttaneet, mutta nyt Zander oli mukava, vankka amerikkalaistyylinen stout
4. Fat Lizard Jesus Lizard IPA – Fat Lizardin moderni, trooppinen IPA oli festareiden mieleenpainuvin IPA
3. Bryggeri Helsinki Sofia Rhum Barrel Aged – kovaan maineeseen nousseen Sofian rommiversio jakoi mielipiteitä kovastikin. Minä pidin in your face -tyylisestä rommitäräyksestä vaikka alkuperäisen Sofian elementit alkoivatkin jo jäädä taka-alalle.
2. Pyynikin Maj Stout – Pyynikki osaa selvästi vahvat stoutit vaikka muiden tyylien kanssa ajoittain on hapuilua. Maj Stout jatkoi Vahvaportterin linjoilla.
1. Lindemans Oude Gueuze Cuvée René Special Blend 2010 – hieno, tasapainoinen, hapokas lambicblendi, jossa kaikki palaset kohdallaan. Oli melko selvästikin viikonlopun nautinnollisin olut.

Punainen pornahtava spottivalo sopii paremmin Lady Mooniin kuin HBF:lle.

Punainen pornahtava spottivalo sopii paremmin Lady Mooniin kuin HBF:lle.

Myöhäisbloggaajana saan tähän loppuun listattua muiden blogien HBF-raportoinnista listausta, olkaa hyvä ja lukekaa tuolta loput:

Alkon oluiden verkkokauppa

Kuvakaappaus: Beers of the World
Tiesitkö, että Alkon tilausvalikoiman oluita (ja muita juomia) on nykyään erittäin helppo ostaa verkosta? No, oluet pitää kuitenkin noutaa itse Alkosta, mutta muuten homma on viime aikoina virtaviivaistunut. Toimi näin:

1) Mene Alkon verkkosivulle www.alko.fi
2) Klikkaa Tuotteet, sitten rullaa alaspäin ja valitse Tilausvalikoima
3) Valitse tuoteryhmä Oluet (tällä hetkellä tarjolla 50 kpl tuotteita)
4) Klikkaa haluamasi oluet, esim. Duvel Tripel Hop 2014 ja valitse Tilaa. Tarvittaessa toista.
5) Tuote on siirtynyt “ostoskoriin” Omat tuotteet -linkin alle. Säädä tarvittaessa kappalemäärää.
6) Valitse myymälä johon haluat tuotteet, tunnistaudu pankkitunnuksilla ja täytä tarvittavat tiedot. Saat meiliisi vahvistussähköpostin.
7) Alko lähestyy sinua kun tuotteet ovat noudettavissa.
8) Nouda ja nauti.

Vaikka Alkosi ei olisi ns. olut-Alko, joka löytyisi suoraan Tilaa tuotteet -valikosta niin voi saada oluet tällaiseen ei-olut-Alkoonkin ottamalla myymälään yhteyttä muulla tavoin (sähköpostilla, käymällä paikan päällä).

Maahantuoja Servaalilla on myös oma Beers of the World -porttaalinsa, jonka kautta voi tilata samasta Alkon tilausvalikoimasta heidän maahantuomiaan oluita. Sivusto hyödyntää Alkon järjestelmää, joten lisäarvoa tulee lähinnä informatiivista sivuista.

Suomalaiset panimot listattu

Tein blogiini sivun “Suomalaiset panimot“, koska halusin tietää paljonko tällä hetkellä Suomessa on kaupallisia panimoita. Aivan eksaktia päivän lukua on aina mahdoton saada. Syitä on useita: mikä määritellään panimoksi, onko panimo aktiivinen, lasketaanko mustalaispanimot mukaan jne. Lisäksi kun humalablogistilla ei ole pääsyä luparekisteriin niin tällainen listaus on aina mahdollisimman hyvä arvaus. Positiivinen ongelma on, että uusia panimoita tuntuu nyt aloittavan toiminnan kuukausittain. Tällekin vuodelle voidaan odottaa yli kymmentä uutta pienpanimoa. Toisaalta muutama vanhempi saattaa lopettaakin. Yritän päivittää tätä sivua aina muistaessani.

Siihen alkuperäiseen kysymykseeni vastaus on siis “pikkusen vajaa 50”.

Suosituimmat hakutermit:

SOPP tulevana viikonloppuna Tampereella

Suuret Oluet Pienet Panimot “kiertue” starttasi viime viikonloppuna idyllisen Vanhan Rauman keskustasta. Loistavassa säässä oli mukava nauttia pienpanimo-oluista ja paikallisten yritysten ruoka-annoksista sekä jutustella vanhojen tuttujen oluthahmojen kanssa. Toivottavasti raumalaisetkin löysivät tapahtuman, jolla on hieno sijainti ja toimiva konsepti.

SOPP Rauma

Tulevana viikonloppuna (alkaen tänään) SOPP rantautuu Tampereelle. 22.-24.5.2014 oluita nautitaan Keskustorilla. Tänä vuonna SOPP:ia ei järjestetä lainkaan Turussa, mutta Tampere tuli uutena mukaan. Turussa menestys onkin ollut tiettävästi vaihtelevaa, osittain säätilan takia.

Tampereella SOPP on käynnissä torstaina 22.5. klo 16-24 sekä pe-la 23.-24.5. klo 12–01. Alueelle on ilmainen sisäänpääsy to-la klo 18 asti, jonka jälkeen joudut maksamaan 10 euron pääsymaksun. Festareilla käytetään 3 euron tuoppeja, jotka voi joko ottaa mukaan muistoksi tai palauttaa saaden takaisin 2 euroa. Talkooporukkanaon mm. Salhojankadun olutseuran talkoolaiset. Iltaohjelmasta vastaavat perjantaina esiintyvä Samae Koskinen ja lauantaina esiintyvät Ants in the Pants ja Heikki Silvennoinen & The Rest (mihin jäi Pave Maijanen?).

Mukaan ilmoittautuneet panimot:

Bryggeri Helsinki
Hiisi Panimoyhtiö, Jyväskylä
Hollolan Hirvi, Hollola
Koskipanimo / Panimoravintola Plevna, Tampere
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Laitila
Lammin Sahti, Hämeenlinna
Malmgårdin Panimo, Loviisa
Nokian Panimo, Nokia
Panimoravintola Beer Hunter´s, Pori
Pyynikin Käsityöläispanimo, Tampere
Rekolan Panimo, Fiskars
Ruosniemen Panimo, Pori (mukana gose-kollabraatio-oluella Sori Brewing)
Saimaan Juomatehdas / Panimoravintola Bruuveri, Mikkeli ja Helsinki
Stallhagen, Ahvenanmaa
Teerenpeli Yhtiöt, Lahti ja Helsinki
Vakka-Suomen Panimo, Uusikaupunki

Tampereelta “kiertue” jatkaa 26.-28.6.2014 Lahden Matkustajasatamaan ja 24.-26.7.2014 Helsingin Rautatientorille.

Kotimaisia pienpanimo-oluita Alkoon

Jo perinteiseksi muodostunut kotimaisten pienpanimo-oluiden kattaus saapuu Alkoihin 3.2.2014. Luvassa on seuraavat oluet:

Wikimedia Commons

Keripukin aiheuttamia muutoksia ikenissä.

Beer Hunters Keripukki
Prykmestar Kahvi Stout
Teerenpeli Mokkamatti
StaPa Double Oat Malt Stout
Bryggeri Helsinki Senaattori
Lammin Sahti Pyy
Pyynikin Presidenttisahti
Laitilan Kievari Agricola
Saimaan Marsalkka Double IPA
Hiisi Pläkki
Rekolan Amerikan Eno
Suomenlinnan Thor Bock
Malmgård Emmer Tripel

Humalablogisti on näistä päässyt aiemmin maistamaan Keripukkia, Mokkamattia ja Amerikan Enoa. Keripukki on näistä mielenkiintoisin, sillä se on vahva valkosuklaa-kookos-stout. Tässä Alkon erässä kookos on suhteellisen hillittynä paahteisuuden seassa, joten “kookosvihaajatkin” pystynevät tätä juomaan. Mokkamatti on Teerenpelille tyypillinen puhdas, keskitien stout, joka ei aiheuttane intohimoja kumpaakaan suuntaan. Amerikan Eno oli HBF:ssa turhan varovaisesti humaloitu. Nyt toivotaan tältä 5,6-prosenttiselta IPA:lta hieman enemmän särmää.

Muista tuotteista mainittakoot sen verran, että Senaattori on tuplapukki, Pyy muuten vaan vahva ale, Agricola “luostariolut” ja Pläkki black IPA. Bryggeri Helsinki on mukana tavallaan kahdella oluella sillä Olutoppaan foorumitietojen mukaan Lammin Pyy on pantu Helsingissä ja pullotettu Lahdessa.

Suomalaiset pienpanimot kasvu-uralla

Pienpanimoliitto on lehdistötiedotteessaan julkistanut hyviä uutisia kotimaisten pienpanimoiden kasvuluvuista. Kokonaistuotannoksi viime vuonna ilmoitetaan 8,5 miljoonaa litraa olutta. Luku on lähes kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Mikä tästä on Laitilan osuus, on hieman epäselvää. Ainakin pitää vetää takaisin ottaa takaisin omia juttujani Laitilan oluttuotannosta (jäljempi linkki: Yle – Wirvoitusjuomatehdas pohtii siirtymistä isojen sarjaan), joka lienee vain murto-osa yrityksen kaikesta panimotuotteiden (lonkerot, siiderit) määrästä. Nettitietojen mukaan Laitilan oluttuotanto oli jo vuonna 2010 5,5 miljoonaa litraa ja kuulemma kasvussa, joten arvailujen varaan jää paljonko siitä määrästä on pienpanimoliiton tilastoimassa vuoden 2011 luvussa. Joka tapauksessa viime vuoden aikana useat “mikropanimot” kasvattivat tuotantoaan reippaasti.

Luonnollisesti pienpanimoilla on vielä matkaa “isojen poikien kerhoon”. Asiat menevät oikeisiin mittasuhteisiin, kun Olvin Pirkka-oluen myyntimääräksi arvioidaan 8 miljoonaa litraa vuodessa eli sama määrä kuin koko pienpanimotuotanto …

Pienpanimot luovat uusia työpaikkoja
(Pienpanimoliitto 13.6.2012)

Suomalaisten pienpanimoiden merkitys elintarvikealan työllistäjänä ja uusien työpaikkojen luojana on kasvanut tuntuvasti. Kun elintarviketeollisuuden työpaikkojen kokonaismäärä on viime vuosina vähentynyt, pienpanimot ovat palkanneet kymmeniä ihmisiä tuotantoon ja tuotteiden markkinointiin.

– Käsityöpanimoista voidaan puhua tänä päivänä jo pienteollisuuden omana haarana. Tuotantomäärät ja toimialan liikevaihto ovat menneet suurin harppauksin eteenpäin muutamassa vuodessa, sanoo Pienpanimoliiton puheenjohtaja Pekka Kääriäinen.

Pelkästään vuoden 2008 lopusta vuoden 2011 loppuun panimoiden yhteenlaskettu tuotanto lähes kolminkertaistui. Suuret investoinnit ovat panimoissa jo arkipäivää yleisestä taantumasta ja talouden epävarmasta tilanteesta huolimatta.

– Pienpanimoiden juomien valmistus on käsityövaltaista. Yrittäjien tarkoituksena onkin tuottaa asiakkaille elämyksiä oheispalveluineen. Alan työllistämismerkitystä ei pitäisi laskea vain juomien valmistuksen mukaan, Kääriäinen huomauttaa.

Ammattiosaajista pulaa

Kasvun myötä panimot ovat aivan uuden ongelman edessä, sillä ammattitaitoista työvoimaa ei ole maassa saatavilla. Suomessa ei ole panimomestarin ammattitutkintoon johtavaa koulutusta. Panimot ovat itse hankkineet ja kouluttaneet tarvittavat työntekijät jopa ulkomailla. Se on tullut kalliiksi monelle yritykselle.

– Pienpanimoala on sen verran spesifistä, että suoraan alalle tähtäävä koulutus on vaikea järjestää. Elintarvikealan pohjakoulutus on hyvä alku, loppu koulutus työtehtäviin jää itse hoidettavaksi, sanoo alan yrittäjiksi ryhtyviä viime vuodet kouluttanut panimomestari Tuomas Markkula Malmgårdin Panimosta.

Pienpanimot panivat olutta vuonna 2011 yhteensä 8,5 miljoonaa litraa. Panimoiden tuotanto on noin 2 prosenttiin suomalaisesta oluenvalmistuksesta. Vuonna 2008 pienpanimoiden oluttuotanto oli vielä noin 3 miljoonaa litraa.

Suomessa pienpanimoksi määritellään tuotantolaitos, joka valmistaa kalenterivuoden aikana olutta enintään 10 miljoonaa litraa. Panimon yhteydessä toimii usein myös oma panimoravintola. Osa yrityksistä valmistaa oluiden ohella sahtia, siidereitä sekä virvoitus- ja long drink -juomia. Suurin yksittäinen pienpanimo on Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.

Suosituimmat hakutermit:

Opastettuja olutretkiä Budapestissä

Ratebeeristä bongasin tällaisen sivun opastetuista olutretkistä ei-niin-olutkaupunkina tunnetussa Budapestissa:

Budapest Beer Tours

Kahden viikon päästä olisi jo mahdollisuus retkeen alennushinnalla: http://www.budapestbeertours.com/ratebeer/. Mainitut oluet vaikuttavat erittäin mielenkiintoisilta. Humalablogisti ei ole maistanut yhdenkään mainitun panimon (Osterbräu Domony, Rizmajer Sörfőzde, Békésszentandrási Sörfőzde, Kaltenecker ja Fóti Kézműves Sörfőzde) oluita. Täytyypä laittaa Budapestin matka keväällä harkintaan :)

Suosituimmat hakutermit:

Yhdysvaltain suurimmat käsityöläispanimot

Lähde: WikipediaListaus Yhdysvaltain suurimmista “pienpanimoista” (amerikkalainen termi craft brewer ei tosin liity suoraan yrityksen kokoon) on kiinnostava ja sitä on silloin tällöin kiva selailla. Kahdenkymmenen suurimman joukossa on paljon sellaisia panimoita, joiden oluita ei ole käytännössä tuotu Eurooppaan juuri lainkaan. Tässä on tuore vuoden 2011 tilanne siitä mitkä ovat suurimmat. Tilaston lähteenä on Beer Insights (julkaistu mm. täällä). Amerikkalaisten käsityöläispanimoiden tuotanto kasvoi 15 prosenttia viime vuonna vaikka koko alan tuotanto maassa pieneni 1,5 prosenttia.

1. The Boston Beer Company, Jamaica Plain, MA 2,44 milj. barrelia, muutos +8 %
2. Sierra Nevada Brewing Co., Chico, CA 858 000 +9,2 %
3. New Belgium Brewing, Fort Collins, CO 713 000 +7,9 %
4. Craft Brew Alliance, Portland, OR 635 000 +8,5 %
5. Spoetzl Brewery, Shiner TX 487 000 +13 %
6. Magic Hat Brewing Company, South Burlington VT 336 000 +4,3 %
7. Deschutes Brewery, Bend, OR 223 000 +9,9 %
8. Matt Brewing Company, Utica, NY 196 000 +7,7 %
9. Bell’s Brewery, Galesburg, MI 180 000 +16,9 %
10. Harpoon Brewery, Boston, MA 173 000 +15,3 %
11. Lagunitas Brewing Company, Petaluma, CA 165 000 +55,7 %
12. Boulevard Brewing Company, Kansas City, CO 157 000 +5,4 %
13. Stone Brewing Company, Escondido, CA 149 000 +29,6 %
14. Dogfish Head Craft Brewery, Milton, DE 144 000 +19 %
15. Brooklyn Brewery, Brooklyn, NY 140 000 +29,6 %
16. Alaskan Brewing Company, Juneau, AK 130 000 +11,1 %
17. Shipyard Brewing Company, Portland, ME 129 000 +31,6 %
18. Abita Brewing Company, Abita Springs, LA 125 000 +14,7 %
19. Long Trail Brewing Company, Bridgewater Corners, VT 120 000 +10,1 %
20. Great Lakes Brewing Company, Cleveland, OH 120 000 +31,9 %

Listan “pienpanimoista” Boston Beer on nykyisin toiseksi suurin amerikkalaisomistuksessa oleva panimo (suurin on Yuengling). Suomessa näistä säännöllisesti on ollut saatavilla Boston Beerin (Samuel Adams), Sierra Nevadan ja Brooklynin oluita. Vastaavanlaisia tilastotietoja suomalaisista pienpanimoista ei ilmeisesti ole ollut tapana julkistaa.

Barrel on Wikipedian mukaan 117 litraa, joten esimerkiksi Great Lakesin vuosituotanto on 140 400 hehtolitraa (mikäli laskin nollat oikein). Luku saattaa sisältää muitakin panimotuotteita kuin olutta. Suomessa pienpanimo on panimo, joka tuottaa olutta enintään 100 000 hehtolitraa.