Vuoden 2025 parhaat oluet

Ebenezer’s Pubin omistaja Chris Lively

On aika taas “paljastaa” perinteisesti Humalablogistin parhaiten reitatut oluet vuonna 2025. Alkuvuodesta reittausalusta vaihtui Ratebeeristä (RIP) Brewveriin. Brewverissä onneksi saa kaikki reittaukset ladattua helposti Exceliin vaikkei saitti muuten tuekaan tällaista vuoden X parhaat -statistiikkaa. Väitetysti viime vuonna tuli 2089 uutta olutta, mutta siinä voi olla jonkin verran ilmaa tuon sivuston vaihdoksen yhteydessä venkslatun reittausten uploadaamisen johdosta. Huippulukemaa avitti 2 x 2 viikkoa jenkeissä, useat yhteismaistelut ja muutamat hyvät olutfestarit. Tarjontaa on niin paljon että maitokaupoissakin saattaa jäädä jokunen tikki hyllyynkin.

  1. The Alchemist Heady Topper
    • Suoraan lähteeltä panimotuoreena käsipumpusta kaikkien neipojen isää ja äitiä. Varmasti kokemuslisää on pisteissä, mutta varmasti ainakin vuoden oluiden ykköstapahtuma. Heady Topper oli vermontilaispanimon ainoa hanaolut taproomilla. Mehuinen mutta samalla huomattavan katkera olut.
  2. Russian River Brewing Company Pliny the Younger
    • Samalta reissulta kuin aiempikin. Legendaarisen keskellä ei mitään sijaisevan Ebenezer’s Pubin hanasta. Hanassa oli tarjolla Pliny the Elderiä. Paikan isäntä sanoi minulle: hei, mulla olisi kellarissa kegi Pliney the Youngeria, kiinnostaako? No totta hemmetissä. Pääsin jopa seremoniallisesti “tapittamaan” (=lyömään liittimen kiinni) kegin ja tuopit tulivat vieläpä on the house. Mahtavan greippinen, TIPA:ksi älytön juotavuus. Kaiken maineensa arvoinen olut.
  3. Goose Island Beer Company Bourbon County Brand Stout – Vanilla Rye
    • Kävin Goose Islandin Taproomilla Chicagossa ja siellä oli tarjolla useita Bourbon County Stoutteja hanasta. Tämä oli niistä paras. Kyllähän te BCS:n tiedätte… Tänä vuonna BCS:iä oli ilahduttavasti tarjolla Suomessakin ja itsekin onnistuin pari kertaa raanalle (ainakin Pienessä ja Kultaisessa Apinassa). Suklaata, vaniljaa, tummaa leipää, hieno fiilistely/takkatuliolut.
  4. Tree House Brewing Company Julius
    • Oli hienoa päästä vuonna 2025 nauttimaan klassikko-oluita tuoreena “suoraan lähteestä”. Tree Housen Julius oli yksi näistä. Taisin käydä kaikkiaan kolmessa eri Tree House -lokaatiossa. Tämä mehupommi oli tarjolla panimon pop up-pisteellä puistoisella ulkoterassilla Bostonissa. Ja vieläpä muovituopista.
  5. Páihálâš Brewery Night Continuation
    • Onni oli myös päästä käymään Paihalaksen panimolla/blendaamolla Sodankylässä jopa kahdesti (tammikuussa ja marraskuussa). Paihalaksen Samuli Koivistoinen tekee Lapissa hienoa työtä ja valmistaa loistavia omanlaisiaan oluita paikallisista raaka-aineista (jokainen erä on oma uniikki blendinsä). Ihan kaikista en ole niin innostunut, mutta Night Continuation viehätti kompleksisuuden ja erinomaisen juotavuuden kombinaatiolla.
  6. Superstition Meadery Cap’n Brunch
    • Meadejä en välttämättä maistele vaikka olisi tarjolla. Superstitioniä on kuitenkin maistettava kun eteen tulee.Superstitioneja oli tarjolla Vilnan Putoooja-festareilla, mutta Cap’n Brunchin maistoin Tallinnan Uba ja Humalissa. Intensiivinen ja hieno makeuden, hunajan, marjojen ja rypäleiden liitto.
  7. Tree House Brewing Company Critical Mass
    • Lisää Tree Housea. Tuoreus on avainsana. Varsinkin neipoissa. Critical Mass maistui tuoreelta ja vahvalta, mango ja sitruksisuus olivat pääosassa. Tämä yksilö tuli eteen Tree Housen Sandwichin pisteellä. Ravintola on Massaschuttsesissa Cape Codin -niemimaalla hiekkarannan äärellä. Todella hieno lokaatio ja todella suosittu kohde vaikka Boston ja Providence ovat yli tunnin ajomatkan päässä.
  8. Hill Farmstead Brewery Madness & Civilization #10
    • Legendaarisilla jenkkipanimoilla jatketaan. Hill Farmstead sijaitsee myöskin maalla keskellä ei mitään. Kännykätkin pelaavat vähän huonosti näillä kulmilla. Kävin paikalla samana päivänä kuin The Alchemistilla. Maatilapanimo jossa on erittäin isot piha-alueet jossa telmiä ja juoda olutta. Madness & Civilization #10 oli peräti vuoden 2017 imperial stoutia (hanasta). Pehmeä, tasapainoinen, suklaata, bourbonia ja vaniljaa.
  9. Brouwerij F. Boon Oude Schaarbeekse Kriek (2018)
    • Pullo suoraan “kotikellarista”. Boonin normaali-Kriekin parannettu painos eli versio Schaarbeeksen kirsikoilla. Kriekille 7 vuotta ei ole ikä eikä mikään. Hieman kellaria, hapanta kirsikkaa, kaikki tasapainossa.
  10. Toppling Goliath Brewing Company Term Oil – S’mores
    • Listan viimeinen oli sekin jenkkireissulta eli kevään jenkkikiertueen tärkeimmästä kohteesta. Valitettavasti Toppling Goliathin ne kuuluisimmat herkut oli vierailuni aikaan selvästi raahattu Eurooppaan. No maisteltavaa löytyi. Nykyinen Toppling Goliath on iso panimorakennus ja taproom pellolla Decorahin kaupungin ulkopuolella. Term Oil on panimon imperial stout, josta on julkaistu useita eri versioita. Tämä on “S’mores-versio”. S’mores on amerikkalainen nuotioherkku, jossa keksien väliin laitetaan suklaata ja vaahtokarkkia. Term Oil S’mores oli tuhtia tavaraa, jossa maistui kaikki herkut erinomaisesti. Ruisleipää, suklaata, vaahtokarkkia, viinaakin ja jopa mausteisuutta.

Parhaiden listallani kahden Paihalaksen jälkeen paras suomalaisolut oli muuten CoolHeadin Glass Pyramid Project Coolin’ in the Park -TIPA.

Mitkä ovat vuoden 2026 tärkeimmät käsityöoluttrendit?

Tässä on koottuna tärkeimmät käsityöolut-trendit vuodelle 2026, jotka nousevat alan markkinatutkimuksista, teollisuusennusteista ja kirjauksista alan muutoksista:


🍺 1. Alhaisempi alkoholipitoisuus ja alkoholiton olut

  • Low-ABV (vähä-alkoholinen) ja alkoholiton olut jatkavat kasvuaan ja siirtyvät niche-kategoriasta mainstreamiin. Erilaisia NA (non-alcoholic) ja 0,5 % alle oluita kehitetään niin lager-, IPA- kuin stout-tyyleihin. (My BeerBuzz)
  • Tämä trendi liittyy kuluttajien haluun juoda “maltillisemmin”, yhdistää oluen nautinto ja hyvinvointi sekä tarjota vaihtoehtoja sosiaalisiin tilanteisiin. (My BeerBuzz)

🍻 2. Tasapainoisemmat, sessionable tyylit

  • Session IPA:t ja kevyemmät, juotavammat oluet nousevat klassisten, erittäin humaloitujen tai makeiden tyylien ohi. Hazy IPA -muodot säilyvät, mutta kuluttajat hakevat nyt enemmän juotavuutta ja tasapainoa. (academy.getbackbar.com)
  • Perinteiset West Coast IPA:t ja session-tyylit ovat taas trendikkäitä juurikin juotavuuden vuoksi. (academy.getbackbar.com)

🌾 3. Lagerin paluu – klassiset tyylit eturintamassa

  • Craft-lagereiden suosio kasvaa edelleen, sisältäen niin perinteiset eurooppalaiset Pils- ja Helles-lagerit kuin modernit, kuivahumaloidut versiot. (My BeerBuzz)
  • Premium-lagereita haetaan laajaan makuprofiiliin eikä pelkästään “kevyeen” juotavuuteen, mikä lisää kiinnostusta mm. Kuhmo-tyylisiin tai tummempiin lager-variantteihin. (EIN Presswire)

🍓 4. Makuperusteinen innovaatio ja hedelmäiset oluet

  • Heikentyneen IPA-trendin myötä hedelmäiset ja aromikkkaat maut korostuvat: yuzu, vesimeloni, piña colada sekä trooppiset hedelmäuutteet nousevat. (My BeerBuzz)
  • Myös fruited sour – ja smoothie-tyyppiset oluet ovat kasvava segmentti, etenkin nuorempien sukupolvien keskuudessa. (tastewise)

🔬 5. Kestävyys ja läpinäkyvyys panimotoiminnassa

  • Kestävä kehitys ei ole enää vain markkinointislogan vaan pakollinen osa toimintaa:
    • Uusiokäyttö (esim. spent grainin hyödyntäminen rehuksi tai elintarvikkeiksi)
    • Energiansäästötoimet ja veden kierrätys
    • Biodegradiabelit tai uudelleenkäytettävät pullot ja tölkit
    • Läpinäkyvyys raaka-aineiden alkuperästä sekä tuotantoketjun jäljitettävyys. (My BeerBuzz)
  • Tämä vastaa kuluttajien ympäristötietoisuutta ja vastuullisuusodotuksia. (My BeerBuzz)

🤖 6. Teknologiset ratkaisut ja älykkäät prosessit

  • Panimot ottavat käyttöön älyteknologiaa – kuten IoT-sensoreita, automatisoitua seurantaa ja datan hyödyntämistä makutulosten optimoinnissa. (Lineup 2026)
  • Myös älypakkausratkaisut ja blockchain-pohjainen jäljitettävyys ovat yhä yleisempiä. (My BeerBuzz)

🍽️ 7. Paikallinen ja hyper-paikallinen lähestymistapa

  • Hyper-local ja terroir-vaikutteiset oluet, joissa hyödynnetään paikallisia humalia, viljaa ja yrttejä, kasvattavat suosiotaan. (tastewise)
  • Paikalliset panimot ja festivaalit etsivät omaleimaisia makuja ja tarinoita, jotka erottuvat massatuotannosta. (ticketfairy.com)

📉 8. Alan haasteet ja markkinan kypsyminen

  • Craft beer -markkina ei kasva enää yhtä voimakkaasti kuin aiemmin ja osa alueista raportoi tuotantomäärien laskua ja panimoiden sulkemisia tai konsolidaatiota. Työn painopiste on enemmän tulojen maksimoinnissa kokemuksilla ja taproom-konsepteilla kuin volyymikasvussa. (San Francisco Chronicle)

✨ Yhteenveto

Vuonna 2026 käsityöoluttrendit liikkuvat kohti tasapainoisuutta, vastuullisuutta ja juotavuutta — vähän humaloituja mutta makurikkaita oluita, alkoholiton ja vähäalkoholinen valikoima, klassiset tyylit sekä teknologiset ja ekologiset innovaatiot. Samalla markkina hakee uusia tapoja pysyä relevanttina kilpailussa muiden juomakategorioiden kanssa. (My BeerBuzz)


Katsauksen tarjosi tällä kertaa ChatGPT. Hassua kyllä, kuulostaa hyvin samalta kuin AI:n ennustus vuodelle 2025

Mitkä ovat vuoden 2025 tärkeimmät käsityöoluttrendit?

### Keskeiset pointit 

Tutkimukset viittaavat siihen, että vuonna 2025 tärkeimmät käsityöoluttrendit ovat: 

– Ei-alkoholisten ja vähäalkoholisten oluiden kasvava suosio, erityisesti terveydestä huolta pitävien kuluttajien keskuudessa. 

– Kestävyys, kun panimot keskittyvät ympäristöystävällisiin käytäntöihin, kuten jätteiden vähentämiseen ja ekologisiin raaka-aineisiin. 

– Uusien makujen ja ainesosien innovointi, jossa panimot kokeilevat eksoottisia makuja vastatakseen kuluttajien haluun kokeilla jotain uutta. 

#### Ei-alkoholiset ja vähäalkoholiset oluet 

Kuluttajat hakevat yhä enemmän terveellisiä vaihtoehtoja, ja tämä näkyy ei-alkoholisten ja vähäalkoholisten käsityöoluiden kasvavassa suosiossa. Esimerkiksi markkinatutkimukset osoittavat, että ei-alkoholisten juomien myynti on kasvanut merkittävästi, ja panimot kuten Athletic Brewing Company ovat edelläkävijöitä tässä segmentissä. Tämä trendi heijastaa laajempaa muutosta kuluttajien suhtautumisessa alkoholiin, erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa. 

#### Kestävyys panimoissa 

Kestävyys on nousemassa keskeiseksi teemaksi, kun panimot pyrkivät vähentämään ympäristövaikutuksiaan. Tämä sisältää esimerkiksi veden säästämisen, jätteiden vähentämisen ja aurinkoenergian käytön. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän panimoita, jotka sitoutuvat ekologisiin käytäntöihin, ja tämä trendi odotetaan jatkuvan vahvana vuonna 2025. 

#### Uusien makujen ja ainesosien innovointi 

Käsityöolutpanimot tunnetaan innovatiivisuudestaan, ja vuonna 2025 tämä näkyy entistä rohkeampina makuyhdistelminä. Panimot kokeilevat eksoottisia hedelmiä, mausteita ja jopa kahvia luodakseen ainutlaatuisia oluita, jotka vetoavat kuluttajiin, jotka etsivät uusia makuelämyksiä. Tämä trendi tukee käsityöoluiden asemaa premium-tuotteina, jotka erottuvat massasta. Vuonna 2025 käsityöolutmarkkina jatkaa kehitystään, ja useat trendit muokkaavat alan suuntaa. Tämä raportti tarjoaa syvällisen analyysin tärkeimmistä trendeistä, jotka perustuvat laajaan tutkimukseen, markkinaraportteihin ja alan asiantuntijoiden näkemyksiin. Alla on yksityiskohtainen katsaus, joka kattaa kaikki relevantit tiedot ja tukee suoraan aiemmin esitettyjä keskeisiä pointteja. 

#### Ei-alkoholisten ja vähäalkoholisten oluiden nousu 

Ei-alkoholisten ja vähäalkoholisten oluiden kysyntä on kasvanut merkittävästi, ja tämä trendi odotetaan jatkuvan vuonna 2025. Kuluttajat, erityisesti milleniaalit ja Gen Z, hakevat terveellisiä vaihtoehtoja, ja tämä heijastuu olutmarkkinoilla. Esimerkiksi Straits Research -raportin mukaan ei-alkoholisten oluiden myynti on noussut, ja yritykset kuten Athletic Brewing Company, Guinness 0.0 ja Heineken 0.0 ovat esimerkkejä menestyksellisistä brändeistä. X-postaukset, kuten [5W_PR](https://x.com/5W_PR/status/1894792557361553703) ja [SevenFiftyDaily](https://x.com/SevenFiftyDaily/status/1894900251997204818), korostavat, miten tämä segmentti on saanut huomiota erityisesti kuivakauden (Dry January) aikana ja sen jälkeen. Markkinatutkimukset, kuten Grand View Research, ennustavat, että tämä segmentti kasvaa 10,0 %:n CAGR:lla vuosina 2024–2030, mikä korostaa sen merkitystä. 

#### Kestävyys panimoissa: Ekologiset käytännöt keskiöön 

Kestävyys on toinen keskeinen trendi, joka muokkaa käsityöolutmarkkinaa vuonna 2025. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia ympäristövaikutuksista, ja panimot vastaavat tähän paineeseen ottamalla käyttöön kestäviä käytäntöjä. Hop Culture -artikkeli mainitsee, että panimot tutkivat kestäviä viljoja, kuten fonioa ja Kernzaa, ja esimerkkejä ovat Brooklyn Brewmaster Garrett Oliverin fonio-projekti ([Hop Culture](https://www.hopculture.com/brewing-for-impact-with-fonio/)) ja Deschutes-Patagonia-yhteistyö Kernzan kanssa ([Hop Culture](https://www.hopculture.com/patagonia-provisions-launches-first-national-regenerative-organic-certified-kernza-brewing-project/)). Goodwin Recruiting korostaa myös jätteiden vähentämistä, veden säästämistä ja aurinkoenergian käyttöä, mikä heijastaa laajempaa liikettä kohti ekologisia panimoita. Tämä trendi on tärkeä, koska se vastaa kuluttajien arvoihin ja voi erottaa panimot kilpailijoista. 

#### Uusien makujen ja ainesosien innovointi 

Käsityöolutpanimot ovat aina tunnettuja innovatiivisuudestaan, ja vuonna 2025 tämä näkyy entistä rohkeampina makuyhdistelminä. Hop Culture ja Goodwin Recruiting mainitsevat, että panimot kokeilevat eksoottisia hedelmiä, mausteita ja jopa kahvia luodakseen ainutlaatuisia oluita. Esimerkiksi ananas-jalapeño-IPA ja yhteistyöt kahvipaahtimoiden kanssa ovat esimerkkejä tästä trendistä. Straits Research korostaa, että tämä innovointi vetoaa erityisesti nuoriin kuluttajiin, jotka etsivät uusia makuelämyksiä, ja Grand View Research mainitsee, että ainutlaatuisten makujen kysyntä ajaa markkinan kasvua. Tämä trendi tukee käsityöoluiden asemaa premium-tuotteina, jotka erottuvat massatuotetuista oluista. 

#### Muita merkittäviä trendejä 

Vaikka edellä mainitut ovat keskeisiä, on myös muita trendejä, jotka ansaitsevat maininnan. Esimerkiksi Hop Culture korostaa kannabikseen liittyviä oluita, kuten THC- ja CBD-infusoituja juomia, jotka yhdistävät käsityöoluiden ja hyvinvointitrendin. Tämä trendi on kasvava, erityisesti Yhdysvalloissa, missä kannabiksen kulutus on laajaa. Lisäksi pakkausinnovaatiot, kuten 19,2 oz tölkit ja 8 oz minitölkit, mainitaan Hop Culturessa, ja ne voivat muokata kulutuskokemusta. Draft-oluen suosio on myös merkittävä, ja Hop Culture raportoi, että draft-olut on arvoltaan 21,8 miljardia dollaria vuodessa, ja sen osuus kasvaa. 

#### Markkinadata ja ennusteet 

Markkinaraportit, kuten Grand View Research, ennustavat, että maailmanlaajuinen käsityöolutmarkkina oli arvoltaan 100,73 miljardia dollaria vuonna 2024 ja kasvaa 10,0 %:n CAGR:lla vuoteen 2030 mennessä. Straits Research ennustaa markkinan kasvavan 117,47 miljardista dollarista vuonna 2025 242,79 miljardiin dollariin vuoteen 2033 mennessä, CAGR:lla 9,5 %. Nämä luvut korostavat alan kasvupotentiaalia, erityisesti ainutlaatuisten makujen ja terveydestä huolta pitävien vaihtoehtojen ansiosta. 

#### Alueelliset ja kuluttajatrendit 

Alueellisesti Aasia-Tyynimeri johti markkinaa vuonna 2023 31,9 %:n osuudella, ja Euroopassa vahva panimoperinne ja kuluttajien arvostus laatua kohtaan tukevat kasvua. Yhdysvalloissa käsityöolutmarkkina oli 28,9 miljardia dollaria vuonna 2023, ja panimoiden määrä kasvoi 178:sta vuonna 2015 261:een vuonna 2022, mikä heijastaa innovointia. X-postaukset, kuten [TastingTable](https://x.com/TastingTable/status/1894806356760178730), korostavat, miten ei-alkoholiset oluet tarjoavat samanlaista makukokemusta kuin perinteiset oluet, mikä tukee kuluttajien siirtymistä tähän suuntaan. 

### Keskeiset lähteet 

– [11 Craft Beer Trends to Watch in 2025 • Hop Culture](https://www.hopculture.com/top-craft-beer-trends-2025/) 

– [6 Top Beer Industry Trends to Watch in 2025 – Goodwin Recruiting](https://www.goodwinrecruiting.com/6-top-beer-industry-trends-to-watch-in-2025) 

– [Craft Beer Market Size And Share | Industry Report, 2030](https://www.grandviewresearch.com/industry-analysis/craft-beer-market) 

– [Craft Beer Market Size, Growth & Demand Report by 2033](https://straitsresearch.com/report/craft-beer-market) 

– [Brewing for Impact with Fonio – Hop Culture](https://www.hopculture.com/brewing-for-impact-with-fonio/) 

– [Patagonia Provisions Launches First National Regenerative Organic Certified Kernza Brewing Project – Hop Culture](https://www.hopculture.com/patagonia-provisions-launches-first-national-regenerative-organic-certified-kernza-brewing-project/) 

– [5W_PR X post on non-alcoholic beer trends](https://x.com/5W_PR/status/1894792557361553703) 

– [SevenFiftyDaily X post on non-alcoholic beers](https://x.com/SevenFiftyDaily/status/1894900251997204818) 

– [TastingTable X post on NA craft brews](https://x.com/TastingTable/status/1894806356760178730)

Artikkelin tarjosi Grok Deep Search. Tekoäly on kehittynyt sitten vuoden 2023 artikkelin, mutta sisältö ei edelleenkään vaikuta…

Oluttrendit vuonna 2023

Vuonna 2023 olutmarkkinoilla ennustetaan näkyvän useita mielenkiintoisia oluttyyppien trendejä. Tässä on muutamia oluttyyppejä, joita ennustetaan olevan erityisen suosittuja tänä vuonna:

  1. New England IPAT: New England IPAT ovat olleet suosittuja viime vuosina, ja tänä vuonna ennustetaan näkyvän entistä kasvava trendi näiden oluttyyppien suosioon. New England IPAT tarjoavat pehmeän ja hedelmäisen maun, jota saadaan aikaan käyttämällä erityisiä humalalajikkeita.
  2. Saison-olut: Saison-olut on pitkään ollut suosittu oluttyyppi, ja tänä vuonna ennustetaan näkyvän entistä kasvava trendi sen suosioon. Saison-olut tarjoaa katkeran ja hedelmäisen maun, jota saadaan aikaan käyttämällä erityisiä humalalajikkeita. Monet panimot ovat jo aloittaneet erikoiserien valmistamisen, jotka yhdistävät saison-oluen ja IPAn makuyhdistelmään.
  3. Porter: Porter-olut on tumma ja maultaan täyteläinen oluttyyppi, joka on saanut suurta suosiota viime vuosina. Tänä vuonna ennustetaan näkyvän entistä kasvava trendi porter-oluiden suosioon. Porter-oluita valmistetaan usein tummista maltaista, ja ne tarjoavat makua, joka on sekä täyteläistä että kahvista.
  4. Stout: Stout-olut on tumma ja maultaan täyteläinen oluttyyppi, joka saa makunsa erityisestä tummasta maltaasta. Tänä vuonna ennustetaan näkyvän entistä kasvava trendi stout-oluiden suosioon. Monet panimot ovat jo aloittaneet erikoiserien valmistamisen, jotka sisältävät esimerkiksi erilaisia pähkinöitä tai marjoja antaen olutlajikkeelleen erityisen maun.

Lopuksi vuonna 2023 ennustetaan näkyvän kasvava trendi erikoiserien valmistamisessa. Monet pienpanimot ovat jo alkaneet valmistaa erikoiseriä, jotka sisältävät esimerkiksi erilaisia yrttejä tai marjoja.

Artikkelin sinulle tarjosi ChatGPT.

OlutPori – mistä paikallista olutta COVID-19:n aikana?

Porilaiset panimot toimivat edelleen COVID-19:sta huolimatta ja kaikilla porilaisilla panimoilla on ulosmyyntioikeus. Tässä postauksessa on kerättynä mistä ja miten. Varmista panimomyymälän aukiolo Facebookista tai Instagramista, tiedot saattavat muuttua. Soittamalla voit panimolta saada ostettua noudosta sopimalla jopa virallisten aukiolojen ulkopuolella. Suosi paikallista! Osta porilaista!

Rocking Bear Brewers

Kuriirintie 12 B 9, Pori

puhelin: 044 2369692

Facebook: https://www.facebook.com/Rockingbearbrewers/

Instagram: https://www.instagram.com/rockingbearbrewers/

Verkkokauppa: https://rockingbearbrewers.myshopify.com/

Panimomyymälä auki: ti-ke 9-16 to-pe 11-17.30 ja la 12-15

Moose On The Loose Brewing Co.

Ojantie 37 nro 9-10, Pori

puhelin: 045 1361 023

Facebook: https://www.facebook.com/MooseOnTheLooseBrewing/

Instagram: https://instagram.com/mooseontheloosebrewing

Panimomyymälä auki: ma-ti 12-15, to 12-16, pe 12-18 ja la 12-15

Panimoravintola Beer Hunter’s ( Beer Hunter’s Panimo & Tislaamo )

Antinkatu 11, Pori

puhelin: 040 0869311

Facebook: https://www.facebook.com/beerhunters.fi/

Instagram: https://www.instagram.com/beerhunterspori/

Panimomyymälä / Mufloni Shop auki: ke, pe ja la 14-18

Ruosniemen Panimo – Ruosniemi Brewery

Hyveläntie 20, Pori

puhelin: 040 7725873

Facebook: https://www.facebook.com/ruosniemen/

Instagram: https://instagram.com/ruosniemen

Verkkokauppa: https://shop.ruosniemibrewery.com/

Panimomyymälä auki: to-la 12-17

Panimoiden lisäksi paikallisia ja muita kotimaisia pienpanimo-oluita myy:

Pieni Olutpuoti

Kauppahalli, Pori

puhelin: 040 8290535

Facebook: https://www.facebook.com/pieniolutpuoti/

Kauppa auki: ma-pe 11-15 ja la 10-14

Humalablogistin olutvuosi 2019


Humalablogi vietti vuonna 2019 melkoista hiljaiseloa: juttuja syntyi vain neljä. Sen sijaan Facebookin puolella olen yrittänyt aktiivisesti jakaa kiinnostavia olutaiheisia linkkejä. Lyhyempää kerrontaa erityisesti matkoilta löytyy Instagramista, jossa kannattaa ottaa @tbonethebeerhunter seurantaan.

Vuosi 2018 oli sen verran aktiivinen muun muassa olutfestivaalirintamalla, että tarkoituksella vähensin noissa bakkanaaleissa rymyämistä vuonna 2019. Ohjelmassa olivat lähinnä Tallinnan Craft Beer Weekend (lippu hankittu myös vuodelle 2020), Suuret Oluet Pienet Panimot Helsinki ja Pub Winston festarit. Keväällä olutmatka suuntautui Kanadaan sisältäen piipahduksen New Yorkiin. Kesäloman vietin kiertämällä Suomen luontoa, jonka vuoksi “olutsaldo” jäi vaisuksi. Vierailin kyllä esimerkiksi Haapala BnB’n panimoravintolassa Sotkamossa! Joulun alla käväisin lomalla Lontoossa, josta on tulossa pieni raportti lähiaikoina.

Vaikka viime vuonna oli vähemmän festareita, vähemmän maistelutilaisuuksia, vähemmän ravintolakäyntejä niin kotona tuli olutta sen verran harrastettua, että vuoden saldoksi muodostui 1459 uutta olutta. Eniten näistä oli ipoja tai neipoja (238 kpl). Top maat olivat Suomi (355), USA (172) ja Norja (132).

Vuoden 2019 parhaat oluet Top7:

1. Port Brewing Santa’s Little Helper with Coffee & Cacao
1. Nerdbrewing Extends Oak Aged Imperial Oatmeal Stout – Carrot Cake Ed.
3. Interboro No More Mr. Nice Guy
3. Lervig Saskatoon Cheesecake Stout
3. Kees Barrel Project 19.04
3. De Molen Rasputin Bowmore BA
3. Prairie Birthday Bomb!

Eli ykköstilalla kaksi olutta ja jaetulla pronssilla viisi olutta. Kovin oli tummaa ja vahvaa – ei niin yllättäen. Vuoden parhaat kotimaiset olivat Ruosniemi Imperial Stout Whiskey Barrel 2019 ja Makun West Coast IPA. Panimoista, joiden oluita arvioin enemmän kuin viisi, parhaat olivat Other Half, Põhjala, Lervig, Brasserie Dieu du Ciel!, Sori ja Evil Twin.

Erittäin hyvää olutvuotta 2020 kaikille!

Humalablogistin olutvuosi 2018

Elokuussa Humalablogisti tapasi vanhan Ratebeer-tuttunsa Jens Ungstrupin, jolla on nykyään SKAAL-olutravintola Kööpenhaminassa.


Humalablogistin olutvuosi 2018 oli todella vilkas: matkaan mahtui reipas määrä olutfestareita, parituhatta reitattua olutta ja useampi ulkomaiden olutmatkakin. Tässä mainintoja vuoden varrelta:

Alkuvuosi on olutharrastajalle usein ei-niin-aktiivista aikaa vaikkei toki mitään tipattomia tai ipattomia tammikuita vietetäkään. Kirjoitin tammikuussa suomalaisten oluiden TOP50:stä Ratebeerissä. Kärkisijalla jatkoi Siperia, katsotaan myöhemmin keväällä artikkeliin uutta päivitystä. Hiukan myöhemmin tutkin myös Untappdin kotimaista kärkeä.

Keväällä suoritin melko intensiivisen USA:n matkan. Kuljimme kahdessa viikossa Atlantasta New Yorkiin – matkalle osui 11 osavaltiota ja 45 panimoa. Matkan kirjoitussarjakin venyi kymmeneen osaan (ja yli kolmeen kuukauteen), parhaiten löytynee hakulinkillä: http://humalablogi.info/?s=USA%3An+talviturnee+2018&submit=Search.

Keväällä alkoi myös festarikausi. Sen avasi melko perinteisesti huhtikuussa Helsinki Beer Festival, jolle laskujeni mukaan osallistuin 15. kerran. Muutama viikko Helsingistä oli Tallinnan vuoro. TCBW oli blogistin ohjelmassa nyt kolmatta kertaa. Liput tulevalle toukokuulle on myös jo hankittuna. Nehän myytiin ripeästi loppuun jo viime vuoden puolella.

Toukokuun lopussa humalablogisti jäi ensin kesälomalle ja sen perään 100 päivän vuorotteluvapaalle, joten nyt helteisenä kesänä työt eivät haitanneet harrastuksia. Päätinkin kiertää ahkerasti kotimaan olutfestivaaleja ja tavoitteessani aika mukavasti myös onnistuin. Matkan varrella vierailin seuraavissa: SOPP Tampere, Olutsatama, Craft Beer Helsinki, SOPP Helsinki, Pub Winstonin pienpanimojuhla, SOPP Turku, Craft Beer Ullanlinna ja Ota Olut. Ulkomaisille festareille ei nyt Tallinnan lisäksi tullut osallistuttua. Kaikissa kotimaisissa festareissa oli omat viehätyksensä ja erityispiirteensä. CBH:ssa satoi vettä, mutta muuten sää suosi tapahtumia.

Kesäkuussa perinteinen “kesälomareissu” suuntautui tällä kertaa Etelä-Koreaan, joka lienee suomalaisille vähemmän tuttu matkakohde ja vielä oudompi olutmaa. Mutta olutta löytyi Etelä-Koreastakin. Mikä varsinainen olutmekka ei kuitenkaan kyseessä ole. Elokuussa kävin myös pitkällä viikonlopulla Kööpenhaminassa. Tällä kertaa reissun taktiikkana oli käydä niissä kaupungin parhaissa olutpaikoissa, joissa en ole aiemmin vieraillut.

Syksyllä kirjoitin olutblogistien sessio-blogaussarjassa viidestä maailman parhaasta olutravintolasta. Sopivasti jouluna vierailinkin yhdessä listaamassani paikassa eli Amsterdamin Arendnestissa. Joulukuussa teimme kaverini Patrikin kanssa myös perinteisen Lapin matkan, joka tarkoitti myös vierailua Norjan Vinmonopoletissa. Vierailun hedelmiä (reilut 100 norjalaista olutta) tulemme nauttimaan vuoden 2019 alkupuoliskolla.

Kuten alussa mainitsin, viime vuonna tuli Ratebeerille reitattua yli 2000 olutta eli tarkalleen 2128. Sillä irtosi RB:n vuositilastossa sija 39. Lukumäärässa on eniten ipoja (niitä on 304) ja eniten suomalaisia (553) oluita. Parhaat panimot (vähintään kolme eri olutta) olivat The Bruery, Green Man Brewery, Tired Hands, Jämmerdalen ja De Moersleutel. Epämääräinen TOP10 on sisältää seuraavat. Sijoitettuna ovat kärkikaksikko, loput ovat bubbling under -osastoa:

1. Lervig Toasted Maple Stout Bourbon Barrel
2. Dogfish Head Palo Santo Marron – Kentucky Bourbon Barrel
Vibrant Forest Hadal Abyss
Õllevõlur Noblesse BA
Hiisi / Sonnisaari Le Principe Du Plaisir
Frontaal Deer Hunter
Jopen / Lervig Don’t tRYE This @home!! BA Jamaican Rum
Sori Dark Humor Club Heaven Hill Bourbon BA
Evil Twin / Westbrook Imperial Mexican Biscotti Cake Break
BrewDog Mallow Martian
The Bruery Share This: Mole
Dogfish Head Oak-Aged Vanilla World Wide Stout
Salud La Morena (Doughnut)
The Veil IdontwanttoBU³
Green Man None More Black
Wicked Weed Oaxacan
Wicked Weed Royal Cache – Malice
Struise Dark Horse Reserva
Lervig / Hoppin’ Frog Sippin’ Into Darkness Barrel Aged
Jester King SPON Raspberry & Cherry
Jester King Black Metal Farmhouse Imperial Stout (Batch 16+)
Käbliku Post Soviet Nights
Olutpaja Keinuhevonen

Ensimmäinen uudistunut Olutposti ilmestyi

Postiluukusta tupsahti ensimmäinen uudistunut Olutposti-lehti. Kiitos siitä kustantaja Jari “cyde” Hyttiselle. Suomen Olutseuran jäsenlehden metamorfoosi on syntynyt uuden erillisen kustannusyhtiön ja osittain uuden toimituskunnan voimin. Uusi päätoimittaja on Aniko Lehtinen ja tekijäkunnassa on uusia nimiä kuten olutblogistit Teemu “Bönthö” Lahtinen ja Jouni “Tuopillinen” Koskinen. Toimitusneuvostossa kirjottamisen ammattilaisia edustavat Anikon lisäksi Maria Markus ja Peter Tammenheimo.

Ensi vaikutelma on tyylikäs. Taitto on ottanut askeleen freeshimpään suuntaan ja paperi muuttunut “kiiltävästä” “mattaan”. Sisällössä vanhasta Olutpostista muistuttavat enää lähinnä Nikulaiset olutarviot ja SOS:n puheenjohtajan palsta. Artikkeleista ei onneksi suoraa kopipastea suurpanimoiden mainosmateriaaleista löydy vaikkakin suurimmat sponsorit Hartwall ja Olvi ovat omat myötäkarvaiset juttunsa tietenkin saaneet.

Artikkeleita on 48-sivuiseen lehteen saatu laidasta laitaan. On kulttuuria (hiukan oudosti NAPS-kuvataiteilijoiden haastattelu heti pääkirjoituksen jälkeen), olutmatkailua Roomassa, Tampereella ja Espoossa, Miksu Laitisen perinnejuttu kaljasta, vinkkiä kotipanijoille, burgeria ja olutta, Jounin pakinaa ja niin poispäin höystettynä muutamalla sivuntäytteellä (onkohan erittäin lyhyt Panema-buffi muuten toimituksen vaiko mainos?). Hiukan yllättäen lukemisen jälkeen havahduin siihen, että varsinaisia pienpanimo- tai pienpanimo-olutartikkeleita ei lehdessä taida olla yhtäkään. Huippukokki Eero Vottosen haastattelun myötä ei ihmettele, että fine dining -ravintoloissa edelleen niin harvoin on huippuoluet, jos olutmaailmassa mennään tasolla kylmää olutta, tummaa ei voi juoda kuin yhden ja jotainipaa. Hymyilytti myös lukea, että Ismo Alanko on varmaan ainoa joka on jäänyt kaipaamaan Nøgne Ø Inferial Stoutia.

Uusi lehti haluaa kritiikkiä niin tässäpä seuraavaksi sitä. Lehden artikkelit ovat liian lyhyitä. Sohvalla maatessani olin lukenut koko sisällön reilussa vartissa. Eli ei minun kannata ostaa Lehtipisteestä Olutpostia junamatkalle mukaan kun olen sen lukenut jo Harjavaltaan mennessä. Nyt vauhtiin ei päästy oikein missään artikkelissa. Vanhassa lehdessä oli aika usein pidempiäkin juttuja. Osaan jutuista on ympätty QR-koodi, josta oletettavasti löytyisi lisää materiaalia. Selvitin googlaamalla miten saan sen kännykälläni luettua – no useimmat koodit eivät tuottaneet mitään lisäarvoa, sillä linkki vei olutposti.fi:n pääsivulle eikä intoni riittänyt mobilena kaivamaan tarkempaa osoitetta. Jälkikäteen löysin sisällöt kyllä pöytäkonetta käyttäen näppärästi Olutpostin etusivun kautta. Netin versio NAPS-artikkelista on muuten paljon mielenkiintoisempi kuin lehdessä ollut!

Lyhyys tekee tietenkin jutuista “helppolukuisia” ja valitettavasti samalla esimerkiksi Tampereen ja Rooman matkakertomuksista puuttuu varsinainen substanssi. Rooma-jutussa ei edes kerrottu vierailtujen paikkojen nimiä. Eli ei mitään tarvetta kaivaa esille vaikkapa omaa matkaa varten. Espoon juttukin katkeaa ennen kuin Teemu pääsee lentoon. Ruokajutussa oli sentään reseptit mainittu! Ymmärrettävästi sivumäärän kasvattaminen vaatii lisää mainostajia, mutta paperilehdessä jota myydään 7,50 euron hintaan pitää olla laajempaa sisältöä. Mielellään vieläpä artikkeleita joita voisi lukea uudemman kerran. Lehti ilmestyy kuitenkin vain neljästi vuodessa.

Olutposti kannattaa hankkia liittymällä Suomen Olutseuran jäseneksi: jäsenmaksuun kuuluu Olutposti-lehti. Onnea matkaan uudelle Olutpostille ja jäädään seuraamaan lehden kehitystä!

Suomen yhdeksän parasta panimoa

Artikkelia varten on suoritettu runsaasti kenttätutkimusta.


Mahdanko kaivaa verta nenästäni tällä kirjoituksella? Onkohan minulla ensi kesänä enää kavereita (paitsi yhdeksän)? Seuraavassa tulen listaamaan yhdeksän mielestäni parasta kotimaista panimoa. Mielipide on luonnollisesti omani ja epätieteellinen (en ole excelöinyt reittauksia, laadin listan fiilispohjalta). Lista on aakkosjärjestyksessä.

Bryggeri Helsinki
Bryggeri Helsinki aloitti toimintansa jonkinlaisella saksalaisperinteisyyden idealla, jossa ensimmäiset oluet olivat pilssiä, vehnäolutta, altbieriä ja helppoa muuta alea. Matkan varrella tyyli on muuttunut asteen kokeellisempaan suuntaan, mutta tekijöillä on edelleen selvästi mielessä yhdistettävyys paikan tarjoamaan ruokaan. Bryggeri Helsinki tekee tasaisen kovaa laatua. Muutama tylsyys on tullut matkan varrella eteen, mutta paljon kelpo oluita. Laatuongelmat ovat harvinaisia.

Cool Head Brew
Cleber ja kumppanit saattavat olla Suomen trendikkäin panimo. Tekee erityisen paljon hapanoluita, joista itse en ole niin innostunut, mutta genreessään ovat varsin laadukkaita. Cool Head taitaa myös NEIPA:t ja stoutit ja on mielestäni kokonaispaketiltaan vientikelpoisin panimomme Euroopan hipsteriolutmarkkinoille. Uskoisin, että CHB:lla on rahkeissa myös parantaa menoaan.

Koskipanimo
Sam Viitaniemen johtama pumppu on pienpanimoidemme old skoolia. Koskipanimo eli Plevna ei uudemmilla kokeiluillaan ole ehkä terävintä kärkeä, mutta panimon perinteiset tuotteet ovat edelleen kotimaisia klassikoita. Mainitsiko joku Siperian?

Maistila
Se Oulun seudun toinen listalle pääsevä panimo. Maistila operoi tyylillisesti laajalla skaalalla ja yleensä aina onnistuen vähintäin kelvollisesti. Aivan ässäklassikot vielä puuttuvat, mutta uskon Maistilan sellaisia vielä keittävän.

Malmgårdin Panimo
Malmgård kuuluu myös vanhaan kaartiin. Vanhat ketut Tuomas ja Markku ovat vahvimmillaan eurooppalaisissa tyyleissä. Malmgårdin barley winet, stoutit ja portterit kestävät myös kansainvälistä vertailua. Proto-sarjassa ei aina mennä maaliin, mutta perusta on vahva.

Panimo Hiisi
Hiisi pukkaa uutta olutta markkinoille niin paljon ettei perässä pysy. Hiisin oluiden kirjo on laaja, mutta panimo tuntuu itse tykästyneen viime aikoina sour/farmhouse-tyyleihin. Iku-Turso eri variantteineen saattaa olla jo klassikkokamaa. Reilusti yli 200 eri oluen joukkoon toki mahtuu jo muutamia hutejakin.

Panimoravintola Beer Hunter’s
Suomalaisen pienpanimokentän (Pelle) Peloton Mika Tuhkanen (Erik-apureineen) on urallaan tehnyt ja ideoinut juttuja jo ennen kuin niistä tuli muotia tai trendejä. NZ-humalat, single hopit, eisbockit, hapanoluet … jne. jne. Lista olisi pitkä! Pienpanimokentän johtavia panimoita viimeisen 15 vuoden aikana. Edelleen mahtuu tälle listalle vaikka nuoremmat yrittävätkin heittää kapuloita rattaisiin.

Panimoyhtiö Tuju
Nuori yllättäjä Lappeenrannasta! Ei ole vielä onnistunut tekemään varsinaisesti kehnoa olutta, mutta joukon maistuvia. Cool Headin kanssa parin viime vuoden aikana perustettujen kärkinimiä. Uskon, että tälläkin porukalla on varaa vielä parantaa ja nostaa rimaa.

Sonnisaari
Oulun toinen edustaja, mutta Maistilaa kapeamalla tyylisektorilla operoiva panimo. Humalavetoisten tyylien ehkä johtotähti Suomessa. Tekeminen on ollut pääosin vakuuttavaa ja aika näyttää jääkö sortimenttiin pysyviä klassikoita.

Pyörittelin listalle myös muutamia muita nimiä. Näistä voi mainita mm. Stadin Panimon, jonka viimeaikaista tekemistä olen pystynyt seuraamaan aivan liian vähän. Takatalo & Tompuri on operoinut vielä liian kapealla sektorilla, jotta mielipidettä olisi päässyt nousemaan. Ruosniemen Panimolla on monasti varsin vahvaa tekemistä ja kuuluu bubbling under -osastolle. Sitten on esimerkiksi Pyynikki, joka tekee Suomen kärkipään imperial stoutteja, mutta jonka muiden tyylien monet hudit tiputtavat tältä listalta.

Olutoppaan vuosiäänestykset 2017


Verkkosivusto Olutopas.info järjesti perinteiseen tapaan vuosiäänestyksen vuoden 2017 parhaista. Jostakin syystä äänestäjien määrä on tippunut ns. takavuosista, joten palkintosijoille saattoi päästä vaatimattomillakin äänimäärillä.

Vuoden Olut 2017
Sija Ääniä Äänestäjiä Keskim. pisteet Ehdokas

1. 33 8 4,13 Sonnisaari Humalaja
2. 24 7 3,43 Nøgne Ø #100
3. 23 6 3,83 Omnipollo Noa Pecan Mud Cake – Bourbon

Vuoden olut -kategoriassa sai äänestää kaikista maailman oluista mieleisintään. Oma suosikkini taisi olla sijalle kolme tullut Noa Pecan Mud Cake. Kärkikaksikko oli hieman yllättävä: Humalaja oli esillä jo vuoden 2016 lopussa “Suomen ensimmäisenä Vermont Ipana” (mitä se ei oikeastaan ollut) ja Nøgne Ø #100 on jo vanha klassikko. “Satkun” nykylaadustakin olen lukenut jonkin verran vähätteleviä kommentteja, tosin Ratebeerin pisteet eivät tue väittämää laadun laskusta. Viime vuonna #100 oli vasta 13..

Paras suomalainen Olutkauppa 2017
Sija Ääniä Äänestäjiä Keskim. pisteet Ehdokas

1. 126 26 4,85 Pien
2. 40 9 4,44 K-Citymarket Tampere Linnainmaa
3. 21 6 3,50 Flinda – Juomapuoti

Ansaitusti Pien voitti taas sarjan murskaavasti. Tamperelainen “versio” Flinda oli kolmas – ehkä hiukan hassusti, sillä kauppa on ollut auki vasta pari viikkoa. Helsingissä Koo-kaupoista Ruoholahti on ollut viime vuosina Kamppia parempi.


Vuoden Olutmaahantuoja 2017
Sija Ääniä Äänestäjiä Keskim. pisteet Ehdokas

1. 59 13 4,54 Diamond Beverages
2. 51 13 3,92 Brew Seeker
3. 34 10 3,40 Pikkulintu

Kärkikaksikko oli sama kuin viime vuonnakin, mutta Pikkulintu ohitti nyt Servaalin. Pitää kuitenkin muistaa, että sekä Brew Seeker että Servaali ovat osa samaa konsernia, joten Momentin Groupin yhteisäänimäärä oli erittäin hyvä.

Vuoden Panimo 2017
Sija Ääniä Äänestäjiä Keskim. pisteet Ehdokas

1. 51 11 4,64 Omnipollo
2. 45 14 3,21 Põhjala
3. 41 12 3,42 Sonnisaari Panimo

Vuoden panimosarjassa pyöri paljon kotimaisten panimoiden nimiä vaikka ulkomailta luulisi laatupanimoita löytyvän yllin kyllin äänestettäväksi. Sonnisaaren ystävät äänestivät panimon tässäkin sarjassa kolmanneksi. Omnipollo ja Põhjala vaihtoivat paikkoja viime vuoteen. Äänestäjien määrässä näkyi kyllä totaalinen romahdus tässä sarjassa. Viime vuonna voittajalla oli 51 äänestäjää. Vuoden 2017 pronssimitalisti Founders oli nyt neljäs.

Paras suomalainen Panimo 2017
Sija Ääniä Äänestäjiä Keskim. pisteet Ehdokas

1. 93 27 3,44 Sonnisaari Panimo
2. 81 21 3,86 Cool Head Brew
3. 62 20 3,10 Panimo Hiisi

Kärkipäähän sijoittuneet panimot ovat varsin hyvin esillä olleita “uusia panimoita”. Neljäs oli Panimoyhtiö Tuju ja viides Maistila. Sijoitukset olivat mielestäni hyvin ansaittuja. Viime vuoden kakkonen Bryggeri Helsinki sijoittui vielä kohtalaisesti seitsemänneksi. Räväkällä imagollaan ja oluillaan Untappd-kansaa villinnyt Fat Lizard jäi ehkä yllättäen sijalle 14.

Vuoden Olutravintola 2017
Sija Ääniä Äänestäjiä Keskim. pisteet Ehdokas

1. 60 15 4,00 Sori Taproom
2. 51 12 4,25 Olutravintola Pikkulintu
3. 42 9 4,67 Olutravintola Konttori

Viime vuonna avattu Sori Taproom nousi ansaitusti ykköseksi. Nyt on mielenkiintoista seurata säilyykö taso jatkossakin. Kestomenestyjä Pikkulintu on taas ehkä uuden omistuspohjan innostamana nostanut profiiliaan ja paransi yhdellä sijalla vuodesta 2016. Konttori hankki uudet hanalinjastot ja on myös ansaitusti kärkipäässä. Vuoden 2016 voittaja One Pint Pub tipahti viidenneksi – ehkei sitä miesten vessan lukkoa olisi sittenkään kannattanut korjata? Ja muuten: nähdäänkö tänä vuonna Sonnisaari-Pien-Sori Taproom -kollabraatio-olut?

Paras suomalainen Olut 2017
Sija Ääniä Äänestäjiä Keskim. pisteet Ehdokas

1. 47 14 3,36 Pyynikin Bourbon Barrel Aged Imperial Stout
2. 40 12 3,33 Hiisi Ikiiurso (Oloroso BA 2017)
3. 28 9 3,11 Sonnisaari Humalaja

Sarjan sijoitukset eivät noudattaneet vuoden olut -sarjan kotimaista järjestystä. Humalajalla oli tässä äänestyksessä vain yksi äänestäjä enemmän kuin geneerisessä luokassa. Pyynikin Bourbon impyn voittoa ei voi yllätyksenä pitää. Top tenissä Hiisillä on neljä olutta ja Tujulla kaksi.

Paras maitokauppaolut 2017
Sija Ääniä Äänestäjiä Keskim. pisteet Ehdokas

1. 35 8 4,38 Stone Go To IPA
2. 32 8 4,00 Beer Hunter’s Mufloni APA
3. 28 7 4,00 Cool Head / Pien / BrewDog Helsinki Haziness
28 8 3,50 Founders All Day IPA

Sarjassa äänestettiin melko tasaisesti kotimaisia ja ulkomaisia oluita. Viime vuonna laajalla rintamalla pärjänneet Olvin oluet (neljä top14:ssa) saivat nyt vain hajaääniä jos niitäkään. Stone Go To IPA:n menestys ei ole ihme, sillä sen saatavuus on ollut hämmentävänkin hyvää (kuten Arrogantinkin). Sen sijaan kolmostilalla ollut Cool Headin tuote oli pelkästään Pienissä (ja BrewDogissa) myynnissä.

Suomenkielisten olutblogien TOP4 oli täysin sama kuin vuonna 2016 (Arde arvioi, Olutkoira, Bönthöö Bönthöö, Tuopillinen). Jopa suhteelliset äänimäärät olivat varsin lähekkäin toisiaan. Voidaan siis todeta suomalaisen olutblogiskenen olevan varsin vakiintunutta. Itse luen eniten juurikin edellä mainittuja neljää blogia.